Rasva sisältää meille välttämättömiä ravintoaineita, jota monet välttelevät turhaan lihomisen pelossa. Itse asiassa rasvaa syömällä saadaan vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla varastorasva palamaan, sillä se mitä syömme, määrittelee sen mitä käytämme polttoaineena! Rasvojen sisältämillä rasvahapoilla on myös lukemattomia tehtäviä elimistössämme, kuten tästä artikkelisarjasta selviää.

Paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältävät ruoka-aineet sisältävät usein myös hyödyllisiä rasvoja. Esimerkiksi maitorasva, jota virallisissa ravintosuosituksissa suositellaan välttämään, sisältää runsaasti hyödyllistä rasvahappoa CLA:ta ja sen esiastetta vakseenihappoa. Myös muut luonnolliset tyydyttyneet rasvat sisältävät monia terveyttä edistäviä komponentteja. Teollisuuden kovettamat tyydyttyneiksi muutetut kasvirasvat sen sijaan ovat haitallisia terveydelle.

Maitorasvan osalta kannattaa kuitenkin huomioida, että CLA:ta ja vakseenihappoa muodostuu lehmänmaitoon erityisesti niiden syödessä luontaista ravintoaan eli pääasiassa tuoretta ruohoa laitumella. Näin ollen luomumaitotuotteet sisältävät tavallisiin maitotuotteisiin nähden jopa kaksinkertaisesti CLA:ta ja vakseenihappoa. Samoin luomumaitotuotteiden omega-3-/omega-6 -suhde on suotuisampi ja ne sisältävät selvästi enemmän soluja suojaavaa E-vitamiinia sekä karotenoideja. Myös lehmänmaidon tehotuotanto vähentää näiden hyödyllisten rasvakomponenttien pitoisuuksia maidossa. Nämä hyödylliset ravintoaineet sisältyvät siis maidon rasvaosaan, rasvattomat maitotuotteet eivät kyseisiä ravintoaineita sisällä!

Suomessa lyhyt kesä vähentää luonnollisesti lehmien mahdollisuutta syödä luontaista ravintoaan tuoreena. Suomen kaltaisissa ilmasto-olosuhteissa elävien luomulehmien maidon onkin havaittu kesäaikaan sisältävän enemmän yllä mainittuja, hyödyllisiä ravintoaineita. Talvella, sisäruokinnan aikaan, ero luomumaidon ja tehotuotetun välillä kaventuu Suomessa näiden ravintoaineiden osalta.

Luonnolliset tyydyttyneet rasvat sisältävät siis monia terveyttä edistäviä komponentteja. Esimerkiksi paistamiseen kylmäpuristettu kookosöljy ja voi (mieluiten luomu) ovat erinomaisia valintoja, sillä ne eivät härskiinny tai hapetu paistaessa, kuten runsaasti monityydyttymättömiä rasvoja sisältävät öljyt (esimerkiksi rypsiöljy).

Voi (etenkin luomu) on todellista superrasvaa, sillä yllä mainittujen maitorasvan hyödyllisten ainesosien lisäksi sen rasvahappokoostumus on erinomainen.  Voin tyydyttynyt rasva koostuu muun muassa lyhytketjuisista ja keskipitkistä rasvahapoista, joilla on havaittu olevan viruksia ja mikrobeja vastustavia ominaisuuksia. Keskipitkiä rasvahappoja (engl. MCT) elimistö tunnetusti pystyy myös erittäin tehokkaasti käyttämään polttoaineena ja lyhytketjuisiakin rasvahappoja melko hyvin.

Voitakin parempi keskipitkien rasvahappojen lähde on kylmäpuristettu kookosöljy. Kyseinen öljy sisältää runsaasti myös lauriinihappoa, joka vahvistaa immuunijärjestelmäämme. Kylmäpuristettua kookosöljyä ei tule sekoittaa ruokakaupoista löytyviin teollisesti kovetettuihin kookosrasvoihin.

Artikkelisarjan kolmannessa osassa kerromme miksi omega-3 ei ole omega-3.