Rasva sisältää meille välttämättömiä ravintoaineita, jota monet välttelevät turhaan lihomisen pelossa. Itse asiassa rasvaa syömällä saadaan vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla varastorasva palamaan, sillä se mitä syömme, määrittelee sen mitä käytämme polttoaineena! Rasvojen sisältämillä rasvahapoilla on myös lukemattomia tehtäviä elimistössämme, kuten tästä artikkelisarjasta selviää.

Välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvat omega-3 sarjan rasvahappojen lisäksi omega-6 rasvahapot. Kuten artikkelisarjan viime osassa kerrottiin, länsimaisesta ruokavaliosta saadaan keskimäärin aivan liikaa omega-6:a verrattuna omega-3:een. Tästä epäsuhdasta solukalvojen rasvahappokoostumus heikkenee, mikä altistaa länsimaissa yleisille sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, syöville, autoimmuuni- ja tulehdussairauksille sekä allergioille.

Useiden lähteiden mukaan ihminen on kehittynyt ravinnolla, jonka omega-6-/omega-3 -rasvahappojen suhde on ollut 1:1. Tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa omega-6-/omega-3–rasvahappojen suhde on peräti 15–20:1. Tätä suhdetta saa helpoiten muokattua edullisempaan suuntaan ottamalla kalaöljyä vähintään 5 grammaa päivässä.  Toisaalta omega-6:n runsas saanti estää viime osassa mainittua kasviperäisen omega-3:n muutosta aktiivisiin muotoihin sekä myös kalan rasvahappojen hyödyntämistä. Näin ollen parhaiten terveyttä (ja suorituskykyä) edistää samanaikainen omega-3:n saannin lisääminen ja omega-6:n (mm. auringonkukkaöljy) saannin vähentäminen.

Artikkelisarjan viidennessä osassa vaihdamme omegoista D-vitamiiniin.