Rasva sisältää meille välttämättömiä ravintoaineita, jota monet välttelevät turhaan lihomisen pelossa. Itse asiassa rasvaa syömällä saadaan vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla varastorasva palamaan, sillä se mitä syömme, määrittelee sen mitä käytämme polttoaineena! Rasvojen sisältämillä rasvahapoilla on myös lukemattomia tehtäviä elimistössämme, kuten tästä artikkelisarjasta selviää.

Keinotekoiset transrasvat ovat rasvojen pohjasakkaa. Transrasvoja syntyy kasviöljyjä/-rasvoja osittain kovetettaessa. Etikettejä lukiessa kannattaakin siis erityisesti tarkistaa löytyykö ainesosalistalta ”osittain kovetettu kasvirasva”. Tosin pelkkä kasvirasvakin ainesosaluettelossa saattaa viitata myös osittain kovetettuun kasvirasvaan, joka siis sisältää näitä transrasvoja. Täysin kovetetuissa kasvirasvoissa ei transrasvoja esiinny, tosin nekään eivät terveydelle erityisen hyödyllisiä rasvoja ole. Kannattaakin siis keskittyä syömään rasvoja, jotka ovat mahdollisimman luonnonmukaisessa muodossa.

Transrasvoja esiintyy myös luonnossa, mutta nämä transrasvat eivät näyttäisi olevan terveydelle haitallisia, päinvastoin. Luonnollisia transrasvoja ovat nimittäin artikkelisarjan aiemmassa osassa mainitut vakseenihappo ja CLA, joita maidon ja lihan rasva luontaisesti sisältää. Vaikkakin Yhdysvalloissa on tällä hetkellä pakollista ilmoittaa elintarvikkeiden transrasvapitoisuus, siinä ei eritellä luontaisia ja keinotekoisia transrasvoja, joiden vaikutukset näyttäisivät olevan täysin erilaiset. Kuten muutkin rasvahapot, myös keinotekoiset transrasvat vaikuttavat elimistössä muun muassa solukalvojen kautta heikentämällä niiden toimintaa.

Mitä sitten tekee keinotekoisista transrasvoista niin haitallisia? Teollisuuden muodostamien transrasvojen on osoitettu nostavan haitallista kolesterolia sekä triglyseridejä, alentavan hyvää kolesterolia, lisäävän tulehdustilaa elimistössä ja heikentävän verisuonten toimintaa. Lisäksi keinotekoiset transrasvat todennäköisesti pahentavat insuliiniresistenssiä sekä lisäävät keskivartalolihavuutta. Punttipenoille ja –mimmeille tämä tarkoittaa, että rasvan helpomman kertymisen lisäksi myös lihaskasvu vaikeutuu.

Mistä transrasvoja sitten saadaan? Suomalaisissa ravintotutkimuksissa on transrasvojen saanti näyttänyt olevan vähäistä, mikä ei välttämättä pidä täysin paikkaansa. Yleensä ruoankäyttötutkimuksissa ihmiset ilmoittavat syöneensä todellista määrää vähemmän herkkuja. Transrasvoja sisältäviä kasvirasvoja käytetään niiden käyttöominaisuuksien vuoksi leipomotuotteissa, uppopaistetuissa ruoissa, rasvaa sisältävissä makeisissa jne.

Esimerkiksi keksit, suolakeksit, munkit, viinerit, valmiskakut, kasvirasvajäätelöt, suklaamakeiset, muromyslit, ranskalaiset perunat, pussikeitot, valmisruoat, friteeratut ruoat, kalapuikot ja mikropopcornit saattavat sisältää transrasvoja. Viime vuosina elintarviketeollisuudessa on kyllä näkynyt pyrkimys vähentää transrasvoja sisältävien rasvojen käyttöä. Osittain kovetettuja kasvirasvoja edelleen myös kuitenkin käytetään, joten niitä välttääkseen kannattaa tarkistaa elintarvikkeen ainesosaluettelo.

Artikkelisarjan toiseksi viimeisessä osassa paljastamme mitä varastorasvaa tarvitaan.